#5 Treenipäivä

Tänään käytiin treenailemassa tuttumme kentällä Eevillä ja Aamulla. Tosiaan ratsastin ensimmäistä kertaa Aamulla, joten se oli aika haastavaa. Lähdimme varustettuamme hevoset hyvin mielin kohti Heidin tallia Äiti Aamulla ja minä Eevillä.

Kentällä aloitin Eevillä menemällä koulua, lopuksi hyppäsin pari kertaa esteen. Tällä välin Sulo ja äiti ratsasti Aamulla. Eevi oli normaali eli laiska, kunnes Heidi tuli kentälle antamaan mulle tosi tehokkaita ja hyviä neuvoja. Heidin neuvoilla sain sen paremmin reagoimaan pohkeeseen joka helpotti hyppäämistä. Sain myös hyviä korjauksia mm. ratsastamalla paremmin ja suoremmkn kulmasta esteelle. Eevillä meillä oli tavoitteena saada se menemään reippaammin, ei muodossa joten siksi kuvat näyttää täydeltä sähläykseltä! :D

Aamulla aloin menemään ympyrällä Heidin silmän alla. Aluksi pidin ohjia epätasaisesti ja istuin vinossa, joten hevonen reagoi painooni ja ohjaam menemällä väistöjä. Heidi antoi Aamullakin hyviä neuvoja, jotta kaikki suurimmat virheet saimme korjattua pois. Jatkoin lopussa vapaasti itse, kun meidän yhteistyö alkoi sujua paremmin.

Kaikki kuvat (c) Eveliina Valtanen

#4 Uusi hevonen ja vähän muuta

Tänään meille tuli uusi hevonen nimeltään Allegro III eli Aamu. Aamu on 13-vuotias puoliveri tamma. Aamu on koulutasoltaan heA, mutta estetaso riippuu ihan jalkojen kestävyydestä, mutta on se hypännyt 120cm ratoja. Aamu on ainakin 175cm korkea, mutta luonteeltaan erittäin kiltti!

Aamun jalat välillä ei oikein tahdo toimia, vaikka ne on tutkittu tuhansilla euroilla eikä niistä mitään vikoja ole löytynyt. Tämä kumminkin rajoittaa vähän hyppäämistä, eli koitamme säästellä tamman jalkoja ettei ne oikeasti mene viallisiksi.

Aamu sopeutui aika hyvin muiden hevostemme joukkoon, ilman ongelmia. Harmi vähän yritti komentaa Aamua, mutta se tuskin uskaltaa mennä kovinkaan sen lähelle, koska Aamu on Harmiin verrattuna niin iso.

Aamu tuli meille sen takia, ettei se menisi lopetettavaksi koska sen jalat ovat vähän arvaamattomat. Tosin talvella meillä on taas 4 hevosta, kun Elli lopetetaan ennen syksyä, jottei sen tarvitsisi "kärsiä", kun se meni viime talvenakin niin laihaan kuntoon... :(

Ylemmästä kuvasta pystytte bongaamaan Eevinkin ;) Aamun kanssa alan treenaamaan nyt erityisesti koulua, mutta ainakin 70-80cm ratoja sillä pääsee vielä esteilläkin hyppäämään.

Mulle on kerrottu, että Aamun laukka on kiva istua, mutta ravi on haastavaa. Laitumellakin näki, miten sen ravi oli todella ison ja vetreän näköistä!

Aamun mukana saimme paljon tavaraa, estesatulan, suitset, suojia, huopia, paljon loimia, hoitopakin ja jalkojenhoitotuotteita!

Tällä hetkellä olen mummulassa serkkuni kanssa, mutta lähipäivinä menen ratsastamaan Aamulla!

Kisapostauksen 21. kilpailuista Milli-tallilta julkaisen, kun saan kuvat!

Alla vielä muutama kuva meidän koirastamme, Stellasta!

#3 Milli-talli 1-tason kilpailut

Moikka taas! Eilen olimme Milli-tallilla Eevin ja äidin kanssa kilpailemassa. Menin 70cm ja minun ensimmäisen 80cm radan!

Aamulla heräsin kahdeksalta, jolloin aloin laittamaan kisakamoja valmiiksi. Päivällä en tehnyt oikein mitään muuta kuin laiskotellut. Iltapäivällä kävimme hakemassa tutultamme Hannelta kopin lainaan ja aloin laittaa hevosta valmiiksi matkalle. Milli-tallille meiltä on vain noin 15km, joten Eevi ei joutunut seistä kauaa kopissa.

Kisapaikallemme saavuttuamme menimme maksamaan lähdöt, jonka jälkeen menin harjoittelemaan radan. Radassa oli vain 8 estettä, eli vain perusrata (arvostelu A.2.0). 70cm verkassa Eevillä oli tosi eteenpäin menevä laukka ja teki tosi kivoja hyppyjä. Ratamme alkoi hyvin, kunnes en saanut Eeviä herätettyä kolmannelle esteelle, lopputuloksena kielto. Jatkoin radan loppuun normaalisti, joka meni erittäin hyvin! Eli 70cm tuloksena oli 4vp.

tässä myötäsin aivan liikaa, koska en halunnut toista kieltoa tälle esteelle :D

80cm verkassa Eevi oli tahmea, kunnes sain todella hyviä neuvoja Paulalta, Pommacin kouluttajalta. Radalle menin hyvin mielin, ja rata sujui todella hyvin, kunnes viimeinen kukka-erikoiseste meinasi syödä Eevin ja tamma tyssäsi kuin seinään...  Tämä rata sujui parhaiten minun ja Eevin yhteisistä radoista ikinä, jos kieltoa ei oteta huomioon. Oon todella positiivisesti yllättynyt, että se hyppäsi kaikki radan esteet hyvin (paitsi vikan), koska kaikki esteet oli erikoisesteitä, paitsi yksi.

Aluksi tosiaan mua harmitti kovasti noi kiellot, mutta saatin kokemusta enemmän ja nyt osaan korjata ensi kertaa varten tekemäni virheet! Totta puhuen monet tuttumme sanoivat ettei ole ikinä nähnyt Eevin menevän noin kovaa ja hyppäävän hyvin, kai liikakilojen karistaminen siis toimi! Tää hevonen on niin kultaa, se meni niin hienosti, harmi vain nuo kiellot!

Kaikki kuvat (c) Paula Nousiainen

#2 Minun ratsastushistoriani!

Aloitin ratsastuksen 5-vuotiaana (2008), kun meille tuli ensimmäinen hevonen nimeltä Elli. Äiti sai Ellin ilmaiseksi, koska se olisi lopetettu, koska sen omistajat ei enään tehnyt sillä mitään. Elli asusteli hetken aikaa serkkujeni luona Äitsaaressa, mutta muutti puolen vuoden päästä Sastamalaan yksityistallille. Yksityistallilla Elli oli vajaan vuoden, kunnes meidän perhe muutti Sastamalasta Kauvatsalle. Kauvatsalle yksityistallilta tuli Ellille seuraponiksi Jamppa, 28 vuotias New Forestin poni. Samoihin aikoihin aloitin ratsastuksen perusasioita ratsastuskoulussa, KT-tallilla, siellä etenin nopeaa vauhtia joten loppujen lopuksi olin 5 vuotta vanhempien kanssa samalla estetunnilla.

Jamppa ja minä

Jamppa ja minä

Elli ja minä 2010

2010 Jampan lopetettua 31-vuotiaana, meille tuli ylläpitoon shetlanninponi Hattiwatti "Hate" joka oli meillä noin puolivuotta. Haten lähdettyä me ostimme minulla ja siskolleni ensimmäisen kunnon kilpaponin ratsastuskoulusta, joka ei ollut soveltunut sinne. Laku oli tuotu samana vuonna Ruotsista, jolloin lautassa tullut vahingossa kantavaksi samoihin aikoihin, kun astutimme Ellin orilla nimeltään Bid or Pass. No Lakun varsa syntyi aivan yllättäen, päivän Ellin varsan synnyttyä jälkeen.(2011 keväällä) Nimesimme Lakun orivarsan Zahir du Pommaciksi ja Ellin tamma varsan Ellie's Nightmareksi.

Pommac ja Laku ekaa kertaa pihalla yhdessä

vasemmalta, Harmi ja Pommac

Elli ja Harmi ekaa kertaa ulkona yhdessä

2012 laitoimme Lakun myyntiin, kun sen käytös huononi varsan synnyttyä ja oli muutenkin laiska ratsastaessa. Meidän perhe muutti Ruotsiin ja Laku meni serkuillemme myyntiin ja Pommac jäi Äetsään äidin kaverin tallille, jossa se ruunattiin ja alettiin kouluttamaan. Ennen Lakun muuttamista serkuillemme, se oli puolisen vuotta Sastamalassa yksityistallilla ammattilaisen ratsastamana. Elli ja Harmi tuli meidän mukana Ruotsiin, jossa ne ensin majoittui tallille Lyckseleen, vajaan puolen vuoden päästä he muuttivat omaan talliimme! Loppujen lopuksi serkkujemme äiti kiintyi Lakuun ja osti ponin heille. Ruotsissa ratsastin ratsastus koulussa Islannin hevosilla, jotka oli tosiaan tosi laiskoja! Samalla liikutin ahkerasti Elliä.

Laku Sastamalassa yksityistallilla

2014 kesällä muutimme takaisin Suomeen, noin 5km päähän serkuiltamme Äitsaareen. Syksyllä Pommac muutti takaisin meidän omaan pihaan. Ennen Pommacin tuloa minulle tuli lv-ruuna Duransky "Tuksu, Tupsu" ylläpitoon ja ajan myötä myös saman omistajan lv-tamma Lola Brave "Lolita".  Kilpailin Tupsun kanssa 2014 talvesta 2015 kesään asti 70cm asti, kunnes Tupsu myytiin Tampereelle ja Lolita meni muualle laitumelle. Tämän jälkeen aloitin ratsastuskoulussa heB tunnilla, jossa kilpailin esteillä suokki ruunalla Veksorilla "Veksillä". Syksyllä Veksi lopettiin ja aloin kilpailemaan vähän kaikkien hevosilla.

Lolitan kanssa koulutunnilla IRa:lla

Tupsu ja minä, menossa ekoihin kisoihin

serkkujeni poni Wildbaere ja minä ekoissa yhteisissä kisoissa.

2015 syyslomalla muutimme takaisin Sastamalaan, Kiikkaan. Talomme omistajalla oli hevonen vailla kotia nimeltään Ieva "Eevi", muuten sekin oisi pian mennyt monttuun... Eevi tuli kumminkin meille loppuelämän kotiin 26.12.15. Täällä olemme asuneet vajaan vuoden. Hevosemme asuu meidän omassa pihassamme 8-hevosen tallissa. Täällä ne on viihtynyt hyvin, mutta Elli valitettavasti joudutaan lopettamaan, mutta saihan se 8-vuotta lisä-aikaa... Perheellämme on siis 4 omaa hevosta, Ellie's Nightmare, Grave Ellie, Zahir du Pommac ja Ieva. Tää ratsastuskokemus on ollut aika värikäs, mutta hyvä niin! 

Lisäsin ulkoasuuni kyselyn, jossa voit äänestää postausta. Kysely päättyy 5.7! Saat myös ehdottaa varuste- ja ratsastusvaatteeni postauksen toteuttamis tapaa!

#1 Kaikki alkaa jostain

Minua on aina kiinnostanut aloittaa bloggaaminen kunnolla, mutta ongelmana yleensä toimii se, että en oikein tiedä mistä aloittaa. Saa nähdä, tuleeko tästä blogista mitään vai päätyykö tämäkin loppujen lopuksi ideoiden ja inton loputtua yksityiseksi? Olen surkea kirjoittaja, mutta yritän tosiaan parhaani. Alussa tämä kirjoittaminen on väkisin väännettyä tekstiä, mutta ehkä minäkin jokin päivä opin kirjoittamaan sulavemmin ajan myötä!

Blogi

Blogini tulee siis pääasiassa kertomaan hevosista, mutta miksei muustakin elämääni ajautuneista asioista. Toivon että intoni riittää päivittämään blogia postauksilla ainakin pari kertaa viikossa, tosiaan riippuen todella paljon siitä että saanko treeneihini kuvaaja. Kuvaajan löytäminen on tosiaan minulle aijoittain vaikeaa, kun en itse vielä ainakaan omista kameraa, vaikka tämä joulusta asti on ollut ostoslistani kärkipaikoilla...

Minä

Minä olen tosiaan kohta 13-vuotias Sastamalalainen tyttö, jolla on tavoitteet ehkä jopa liian korkealla, mutta mieluummin tavoitteita kun ei mitään, eikö? Syksyllä päädyn Äetsän kouluun 7. vuosikurssille, josta en niin iloinen olekaan, kun meidän luokkamme erotetaan kolmeen rinnakkaisluokkaan joka perustuu myös kolmesta muusta koulusta, tosiaan pääasia on, että pääsin parhaan ysätäväni kanssa samalle luokalle!
Itse olen muuttanut paljon, mutta sopeudun yleensä uuteen paikkaan yhtä hyvin kuin vanhaan. Yllättynyt olen siitä, miten muuttaminen ei paljoa häiritse opiskelujani, joka on todella positiivistä! Perheeseeni kuuluu siskoni Susanna, äiti Titta sekä kaksi kissaa, koira ja tietenkin meidän neljä hevosta.

Hevosurheilu / 1. harrastukseni

Olen tähän mennessä harrastanut ratsastusta 8-vuotta, jonka varrella on ollut naurua ja surua, vaikeita päätöksiä ja onnistuneita kilpailuja. Vaikeat päätökset ovat perustuneet vanhojen ponieni lopetuksiin ja myymisiin, mutta jos kaikesta jotain positiivistä pitää löytää, niin se on varmasti se, että ne on nyt paremmassa paikassa. Tällä hetkellä perheeni hevosiin kuuluu Pommac, Elli, Eevi ja Harmi, joista puolet on nuorukaisia ja puolet vanhuksia. Kilpailen nykyään ahkerammin, mutta se ei tarkoita että jokaikinen kilpailu on ollut ruusuilla tanssimista. Eevin tullessa meille, 26.12.15 olen päässyt lähemmäksi tavoitteitani, jotka on tosiaan aika korkealla, turhankin, mutta näillä mennään! Sanotaan, että älä ikinä päästä irti toiveista tai tavoitteista, ja sitä en ainakaan aio tehdä.

Blogin nyt laitan julkiseksi, mutta ei tarkoita sitä että menen mainostamaan sitä ainakaan vielä minnekkään, ne jotka löytävät blogini, niin toivotan he tervetulleeksi!